+358 45 180 4818 info@omadefibrillaattori.fi

Defibrillaattorin käyttö

Ammattilaisten laatima käytännönläheinen ohje defibrillaattorin käyttöön ja elvytykseen

Hei herää!”

Yritä rav­is­tel­la poti­las­ta hereille ja puhut­tele hän­tä koval­la äänel­lä.

Vink­ki: Jos poti­las selvästi hen­git­tää, mut­ta ei reagoi koi­ta tuot­taa kipua hiero­ma­l­la ron­skisti rin­ta­las­taa. Taju­ton mut­ta hen­git­tävä poti­las laite­taan kylki­asen­toon.

Hengittääkö?

Kokeile kor­val­la tai käm­menseläl­lä tun­tuuko ilmavir­ta poti­laan hen­gi­tyk­sessä. Seu­raa samal­la myös rin­take­hän nousua. Mikäli poti­las ei hen­gitä nor­maal­isti ja ilmavir­ta ei tun­nu, valmis­taudu elvyt­tämään! Syk­keen tun­nustelu­un ei tuh­la­ta aikaa tässä vai­heessa.

Vink­ki: Elot­toma­l­la ihmisel­lä saat­taa esi­in­tyä vielä jonkin aikaa haukkovia ns. ago­naal­isia hen­gen­ve­to­ja, vaik­ka sydän olisikin pysähtynyt. Nämä erot­taa hel­posti oikeas­ta hen­gi­tyk­ses­tä siitä, että ilmavir­ta ei tun­nu.

Soita 112

Vaik­ka olisit tilanteessa yksin, soi­ta mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa 112.

Vinkki: Puhe­li­men kaiut­ti­men avul­la voit samal­la toteut­taa paineluelvy­tys­tä. Elvy­tyk­sis­sä hätäkeskus on tuke­nasi koko tapah­tu­man ajan siihen asti kunnes ammat­ti­a­pu on paikalla.

Painelu

Oikean­lainen paineluelvy­tys on män­tämäistä 5–6 cm syvää ja sen taa­ju­us on 100–120 painal­lus­ta min­uutis­sa.

Vink­ki: Laadukkaas­sa ja oikean­laises­sa paineluelvy­tyk­sessä poti­laan rin­ta­las­ta saat­taa rutista tai kylk­ilu­ut saat­ta­vat mur­tua. Tämä ei ole ongel­ma. Jat­ka elvy­tys­tä!

 

”Sinä siinä, hae deffa!”

Jos olet tilan­nepaikalla paras elvyt­täjä, käskytä joku muu hake­maan defib­ril­laat­tori. Jos olet tilan­nepaikalla yksin ja defib­ril­laat­tori on yli min­uutin juok­sumatkan päässä, keski­ty painelu­un ja hätäpuhelu­un.
Paineluko­h­ta on rin­ta­las­tan keskel­lä

Deffa päälle ja iskulätkät kiinni

Maal­likkode­fib­ril­laat­tor­ei­den käytön help­pous perus­tuu siihen, että ne neu­vo­vat jatku­vasti käyt­täjään­sä. Seu­raa­mal­la defib­ril­laat­torin ääniko­men­to­ja elvy­tys onnis­tuu joka ker­ta. Jokaisen maal­likkode­fib­ril­laat­torin käyt­töönot­to sisältää seu­raa­vat vai­heet:

- Avaa defib­ril­laat­torin kan­to­laukku

- Paina vir­tanäp­pämestä def­fa päälle

- Avaa iskuelek­trodit eli iskulätkät pakkauk­sis­taan ja ase­ta ne OIKEILLE PAIKOILLE poti­laan pal­jaalle rin­take­hälle. Elek­trodeis­sa itsessään on selkeät kuvat oikean­lais­es­ta sijoit­tamis­es­ta. (Joskus poti­laan rin­takar­vo­ja joutuu pois­ta­maan ennen elek­tro­di­en kiin­ni­tys­tä.)

- Välit­tömästi kun iskulätkät ovat kiin­nitet­tynä, kone analysoi poti­laan sydä­men ryt­min ja ker­too mitä tehdään seu­raavak­si. Jos laite suosit­telee iskua, paina iskunäp­päin­tä. Jat­ka välit­tömästi painelua!

Vinkki: Jois­sakin maal­likkode­fib­ril­laat­tor­eis­sa iskuelekr­todit ovat kin­teästi kiin­ni toi­sis­saan. Tämän tyyp­pi­sis­sä elek­trodeis­sa on suuri ris­ki, että ne tulee kiireessä sijoitet­tua väärille paikoille. Täl­löin defib­ril­laa­tio jää tehot­tomak­si.

Iskuelek­trodeis­sa on selkeät kuvat oikeaan aset­telu­un

Defib­ril­laat­torin iskunäp­päin vilkkuu, kun iskun voi antaa. Iskun jäl­keen jat­ka välit­tömästi painelua! Sydän ei aina lähde käyn­ti­in ensim­mäisel­lä iskul­la.

”Kokeillaan puhalluksia”

Alku­ti­lanteessa tärkein­tä on painelu ja mah­dol­lisim­man nopea defib­ril­laa­tio. Kun defib­ril­laat­tori on saatu käyt­töön ja ensim­mäi­nen analysoin­ti on tehty (ja mah­dol­lis­es­ti isku annet­tu), on aika kokeil­la myös puhal­luk­sia. Ryt­mi on 30 painal­lus­ta ja 2 puhal­lus­ta. Jos puhal­luk­set suju­vat ongelmit­ta jatke­taan niitä elvy­tyk­sen lop­pu­un saak­ka.

Hyvä puhal­luk­sen ilmamäärä on noin oman nor­maalin uloshen­gi­tyk­sen ilmamäärä. Puhal­lus on n. 1 sekun­nin mit­tainen, tasainen ja niitä annetaan nopeasti 2 peräkkäin. Hyvän puhal­luk­sen tun­nus­merk­ki on myös, että poti­laan rin­take­hä nousee juuri ja juuri.

Paine­lu­tauko joka aiheutuu puhal­luk­sista saa olla enin­tään noin 5 sekun­tia. Defib­ril­laat­torin mukana tulisi olla puhal­lu­selvy­tys­suo­ja poti­laan suun ja nenän päälle.

HUOM! Puhal­lu­selvy­tys on vaikeaa ja joil­lain poti­lail­la jopa mah­do­ton­ta ilman ammat­ti­lais­ten välineitä. Jos puhal­luk­set eivät jostain syys­tä ala onnis­tu­maan muu­ta­man ensim­mäisen yri­tyk­sen jäl­keen on puhal­luk­sista osat­ta­va myös luop­ua. Puhal­luk­set eivät saa sotkea laadukas­ta ja jatku­vaa painelua!

Ennen puhal­lus­ta avaa hen­gi­tysti­et kallis­ta­mal­la poti­laan päätä taak­sepäin. Defib­ril­laat­torin mukana on puhal­lus­suo­ja oman suun ja poti­laan suun väli­in.

”Vaihdetaan painelijaa seuraavan analysoinnin aikana”

Vahvinkin paineli­ja väsyy paineluelvy­tyk­sessä. Paineli­jan väsyessä painelun laatu heikke­nee väk­isinkin. Defib­ril­laat­tori tekee analysoin­nin 2 min­uutin syk­leis­sä. Paineli­jaa tulee vai­h­taa jokaisen ana­lyysin aikana, jot­ta tehokku­us säi­lyy. Henkilöt joka eivät ole painelu­vuorossa vas­taa­vat puhal­luk­sista ja defib­ril­laat­tori käytöstä.

Lopeta elvytys vasta kun saat luvan ammattilaiselta tai potilas alkaa hengittämään

Oma defibrillaattori — defibrillaattorin käyttö